Nähtävyydet Urjalassa

Nuutajärvellä on puhallettu lasia jo vuodesta 1793 ja se on Suomen vanhin lasikylä. Alueen 1850-luvulta peräisin olevissa rakennuksissa toimii pajoja ja myymälöitä. Lasinpuhaltajien lisäksi kylällä työskentelee keraamikkoja ja metalli- ja kultaseppiä.​​

Ainutlaatuinen Elämyspuutarha Pölkinvuori sisältää luonnonkauniissa maisemassa unohtumattoman kokemuksen elämyspuutarhasta, sipulikukkapuistosta, laajasta taimistopalvelusta ja hyvistä kahvilatuotteista.

Uskomaton kohde Etelä-Suomeen, jossa metsäisen näkymän horisontti yli 40 km asti. Paikkaa on verrattu jopa kansallismaisemiimme. 

Lintukoto on taiteilija, professori Oiva Toikan (1931–2019) suunnittelemien lasilintujen pysyvä näyttely. Toikan lintuja valmistettiin Nuutajärvellä yli 40 vuoden ajan. Lintukoto kertoo sekä lintujen että Oiva Toikan tarinaa.

Uusrenesanssityylinen Nuutajärven kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti Johan Furuhjelm vuonna 1822. Nuutajärven kartano tarjoaa ainutlaatuisen miljöön juhlatilaisuuksiin, kokouksiin, kursseihin ja koulutuksiin. Nuutajärven kartanoon pääsee tutustumaan opastetuilla kierroksilla tapahtumapäivien yhteydessä.

Nuutajärven pruukimiljöö ja sen vanhat rakennukset ovat nykyisin museoviraston suojelukohteita. Designmuseon tiloissa on toiminut lasitehtaan olutpanimo eli prykäri. Museossa on edustava kokoelma Nuutajärvellä valmistettua lasiesineistöä aina 1800-luvulta alkaen.

Carrara ART kotigalleria on kultturitila, jossa voit tutustua taiteilija Henry Carraran töihin. Esillä on maalauksia, piirustuksia, lasitaidetta ja kokoelma afrikkalaisten taiteilijoiden teoksia.​

Taikayöntie seuraa maantietä nro 230 sekä Nuutajärventietä ja sen varrelle osuu merkittävä osa matkailijoiden ja mökkiläisten palvelujamme.

Urjalasta Punkalaitumen kautta Huittisiin kulkeva valtakunnallinen Taikayön matkailutie tekee myös kivan pikku lenkin Urjalan kunnan sisällä, Rutajärven ympäri.

Museo on vanha maalaistalon päärakennus, jonka vanhin osa, pakari, rakennettiin 1700-luvulla savupirtiksi. Isotalon tila on sijainnut samalla paikalla Ikaalan kylässä jo 1500-luvulta asti.​

Museo on yksityinen ja se on avoinna sopimuksen mukaan.

​

Tiedustelut +358 40 506 1238

Välkkiläntie 222, Ikaala

Urjalan kirjastoon rakennettu työhuone on tarkka jäljennös alkuperäisine irtaimistoineen Tampereen Hämeenpuiston kodista, jossa Väinö Linnan perhe asui vuodesta 1962. Linnan koko irtaimisto on lahjoitettu Urjalan kirjastoon. 
Tarkista kirjaston ajantasaiset aukioloajat

Martti Tolpon piirtämä puinen ristikirkko valmistui vuonna 1806. Arkkitehtuuriltaan kirkko on yksinkertainen ja selkeälinjainen – tyylihistoriallisesti lähinnä uusklassinen. 

​

Urjalan kirkko toimii kesäisin tiekirkkona ja on avoinna ma-to 11-16 ja pe 9-13. 

Urjalantie 12, Urjala

Halkivahan kirkko on pieni, sympaattinen pikkukirkko, joka on rakennettu 1923–1926. Kirkon ja kellotapulin piirustukset laati arkkitehtitoimisto Heikki Tiitola. Halkivahan kirkossa on maamme toiseksi suurimmat kirkonkellot. 

​

Vesilahdentie 1530, Halkivaha

Urjalan kotiseutumuseo sijaitsee rauhallisella ja idyllisellä mäellä. Se kertoo hämäläisen talonpojan elämäntavasta 1800-luvun lopulla ja pienviljelijäkäsityöläisen elämästä 1940-luvulla. Pihapiiriin on rakennettu Karhukorsu, Jalkaväkirykmentti 23:n Syvärin rannalla olleen Karhukorsun kopio.

​​

Kesällä 2025 museolla toimii Museokahvila Tiuku

Myynnissä makeita ja suolaisia leivonnaisia, kahvia, teetä ja muita virvokkeita.​​

​

Avoinna pe-su 20.6.-27.7. klo 11-17

Poikkeuksena su 22.6. , la 28.6. ja 26.7. jolloin kahvila on suljettu.

​​

Museotie, Urjalankylä

Urjalan ensimmäinen kirkko rakennettiin mahdollisesti jo 1300-luvulla Urjalankylään. Paikalla sijaitsee edelleen 1520-1540 -luvulta peräisin oleva kivisakasti. Kirkko ja hautausmaa kävivät kuitenkin ahtaiksi, ja 1800-luvun alussa päätettiin uusi kirkko rakentaa keskelle pitäjää Laukeelaan.

​

Urjalankylän kivisakasti, Punkalaitumentie 433, Urjalankylä

Urjalan reservikomppanian piiriin kuului 18 pitäjää ja koulutuksessa oli kaksi ikäluokkaa Lounais-Hämeen seudun miehistä. Koulutusta jatkettiin peräti 17 kesän ajan päättyen Suomen sotaväen lakkauttamiseen.

​

Reservikomppanian muistokivi sijaitsee Huhdin kylässä, kallion laella, josta on hyvä näkymä reservikasarmialueelle.

Suuri osa näistä muinaismuistolain suojeluksessa olevista kohteista on yksityisten maanomistajien mailla, yleisön vapaasti nähtävillä on juoksuhautoja Urjalan museoalueella.

​

I maailmansodan aikaiset kenttälinnoitukset

Vuosien 1915-1917 aikana venäläiset alkoivat rakentaa laajaa kenttälinnoitusten vyöhykettä puolustautuakseen saksalaisten hyökkäystä vastaan. Ajalta on nähtävissä laaja juoksuhautojen ja linnoitusten alue Urjalankylässä.